Suru

Astuu arkeen, aikaa varaamatta, kuin kutsumaton vieras, lupaa kysymättä.

Se lävistää rinnan, painaa kuin punnus, alati viestittää jotain.

Se tunkee yöhön, työpäivään, jokaiseen hetkeen.

Se pitää sisällään välittämistä, muistoja, kauneutta, luopumisen kipua.

Se kaipaa kuulevia korvia, ymmärtäjää, rinnallakulkijaa, niin kauan kuin tarve on.

Käy tykkäämässä fb sivustani niin näet aina uusimmat päivitykseni.